Hevosen vuositarkastus

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa.

Hevonen ei ole luontaisesti tottunut sellaiseen rasitukseen, mihin se meidän pyytämänä joutuu. Luontaisesti villihevoset ovat lähes jatkuvassa rauhallisessa liikkeessä, mutta ne eivät hyppää esteratoja, suorita kouluohjelmia tai ravaa kärryjen edessä mahdollisimman nopeasti. Koska me aiheutamme hevoselle luonnotonta rasitusta, on meillä myös vastuu hoitaa hevosiamme niin, että tämä rasitus aiheuttaisi niille mahdollisimman vähän ongelmia. Tämä hoito sisältää hyvän hevosenpidon lisäksi mielestäni säännölliset eläinlääkärintarkastukset, vaikka oireita ei olisikaan havaittavissa. Hyvässä eläinlääkärintarkastuksessa voidaan huomata jo pienet ongelmat ja ne voidaan hoitaa jo ennen kuin ne alkavat vaivaamaan hevosta.

Itse käyn Britin kanssa ns. vuositarkastuksessa kahdesti vuodessa: kilpailukauden jälkeen ja sitä ennen. Mikäli mitään oireita ilmenee, eläinlääkärikäyntien määrä lisääntyy. Tänä vuonna tarkastuksen ajankohdaksi valikoitui maanantai 18.12. ja paikaksi Yliopistollinen hevossairaala. Eläinlääkärinämme toimi Lotta Häyrinen.

Tarkastuksessa tutkittiin Britti ensin tunnustelemalla se läpi ja esimerkiksi taivuttelemalla jalkojen niveliä. Tässä vaiheessa sillä huomattiinkin lihasjäykkyyttä vasemmassa lavassa, jota hoidettiin tutkimuksen jälkeen mesoterapialla. Tunnusteluiden jälkeen jatkettiin juoksuttamalla sekä suoralla uralla että ympyräuralla. Ensimmäiset juoksutukset tehtiin ilman nivelten taivutuksia, mutta Britille tehtiin myös normaalit taivutuskokeet.

Eläinlääkäri Lotta Häyrinen tunnusteli Britin selkää.

Jos jossain vaiheessa ontumatutkimusta ontumaa ilmenee, voidaan sitä paikallistaa puudutusten avulla. Aluksi puudutetaan jalan alaosa. Jos puudutuksen jälkeen ontuma lakkaa, voidaan päätellä kivun aiheuttajan olleen jalan alaosassa. Jos taas ontuma jatkuu, puudutetaan hieman korkeammalta jalasta ja tutkitaan uudestaan. Näin saadaan tärkeää informaatiota siitä, missä kohtaa jalkaa kipu on, ja voidaan hoitaa oikeaa kohtaa.

Kun Britille oli tehty ontumatutkimus, oli vuorossa sen hammashuolto. Yliopistollisella hevossairaalalla voidaan tutkia hampaita myös tähystämällä, jolloin hampaiden kuntoa päästään arvioimaan tarkemmin kuin vain suuhun katsomalla. Britiltäkin löytyi tässä vaiheessa jonkin verran kariesmuutosta. Kariesmuutokset on tärkeä havaita ajoissa, jolloin niiden etenemistä voidaan estää vähäsokerisella ruokavaliolla. Edetessään karies voi johtaa esimerkiksi hammasmurtumiin. Videolla näkyy hammastutkimusta ja eläinlääkäri Isa Immonen näyttää, miltä karies hevosen hampaassa näyttää.

Britiltä päädyttiin myös ottamaan verta IRAP-valmisteen tekoa varten. IRAP tarkoittaa hoitoa, jossa hevosen omasta verestä tehdään valmiste, jota pistetään niveleen ehkäisemään tulehdusta ja nivelmuutoksia. IRAP ei siis hoida jo syntynyttä tulehdusta tai nivelrikkoa, mutta se voi ennaltaehkäistä tulehduksen syntymistä. Uskon, että Britille tämä hoito on varmasti hyvä, koska kenttäratsastus vaativalla tasolla aiheuttaa huomattavaa rasitusta hevosen jaloille. IRAP mahdollistaa tämän rasituksen aiheuttamien nivelmuutosten ennaltaehkäisyä.

Viimeisenä Britille tehtiin mesoterapia lavan alueen lihasjäykkyyksien vähentämiseksi. Käytännössä kyseessä on siis hoito, jossa nesterakkuloita pistetään jäykän alueen ihoon. Neste levitessään auttaa lihaksia rentoutumaan. Mesoterapia oli nopea ja helpon oloinen hoitomuoto, jossa ei tarvitse edes käyttää lääkeaineita mahdollista puudutetta lukuunottamatta.

Saimme siis lähteä Britin kanssa ihan hyvillä mielin takaisin kotiin eläinlääkäristä. Talven aikana käymme vielä usemman kerran varsinaisissa IRAP-nivelpiikityksissä, jotta kevään kilpailujen aikana nivelet ovat mahdollisimman hyvin suojattuja. Samoin mesoterapiassa tulemme käymään uudestaankin, jotta lavan jäykkyydet saadaan mahdollisimman hyvin auki.

Kiitos Yliopistollinen hevossairaala ja Lotta Häyrinen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *