Kaikessa huippu-urheilussa urheilijan henkinen valmius nousee merkittävään rooliin. Erot eri urheilijoiden välillä ovat niin pieniä, että jännittäminen tai väärä vireystila voi hyvinkin erottaa voittajan muista. Mielestäni ratsastuksessa henkisen valmiuden merkitys korostuu entisestään, koska toimimme elävän eläimen kanssa. Hevoset ovat taitavia lukemaan meitä ja ne myös peilaavat hyvin tunnetilojamme. Yleensä ratsastajan jännittyminen siirtyy myös hevoseen.
Kilpailuissa jännittäminen on yleistä. Kukapa ei haluaisi yltää huippusuorituksiin? Ainakin itselläni ”pakko onnistua” -ajattelu kuitenkin usein haittaa suoritusta. Minulla on vielä paljon opittavaa henkisen valmentautumisen saralla, mutta seuraavat tavat olen kokenut toimiviksi.
1. Syöminen ja nukkuminen
Kaikki meistä tietävät, että huonosti nukutun yön jälkeen on helposti kärttyinen ja iloista asennetta saatika taistelutahtoa voi olla vaikea löytää. Saman aiheuttaa nälkä. Sekä ennen kilpailua että kilpailupäivän aikana onkin tärkeää sekä levätä että syödä järkevästi.
2. Mielikuvaharjoittelu
Mielikuvaharjoittelua käytän erityisesti kouluradan opettelussa. Ratsastan radan mielikuvissani useaan otteeseen mahdollisimman realistisesti. Ensimmäisen kerran mielikuvaratsastan radan yleensä hidastetussa temmossa, jotta ehdin ajatella jokaisen valmistelevan puolipidätteen, avun ja muutkin suunnitelmani rataa varten mahdollisimman hyvin. Tämän jälkeen seuraavissa mielikuvissa pyrin etenemään realistisessa temmossa tai hieman nopeutettuna.
Kouluradan osalta mielikuvaharjoittelua toteutan kilpailua edeltävällä viikolla ja suosin hiljaista tilaa. Usein käytän mielikuvaharjoittelua myös kilpailun aikana rata- ja maastoesteratojen opetteluun, mutta tällöin usein käytän nopeampaa tempoa ja saatan samalla kuunnella positiivista, reipastahtista musiikkia.
3. Musiikin kuuntelu ennen suoritusta
Tykkään toteuttaa tämän erityisesti letittäessäni hevosta. Minulla on muutama eri soittolista ja usein aloitan kuuntelemalla rauhallista instrumentaalista musiikkia rauhoittaakseni itseni. Varsinkin jos suoritus on heti aamusta ja olen jo aikaisin letittämässä hevosta, toimii itselleni parhaiten hyvinkin rauhallinen mielentila.
Hieman ennen suoritusta, usein noin vartti ennen verryttelyyn siirtymistä, pyrin kuuntelemaan muutaman kappaleen siten, etten tee muuta samaan aikaan. Kyseessä ovat aina samat kappaleet, jotka olen valinnut nostattamaan vireystilaani ja mielialaani. Tavoitteenani on nousta hevosen selkään iloisena ja valmiina näyttämään mitä osaamme.
4. Fokusointi yhteen asiaan kerrallaan
Tämä korostuu itselläni erityisesti maastoesteradalla ja vielä enemmän, mikäli se on viimeisenä osakoe. Ennen maastoon lähtemistä on hyvin helppoa ajatella, mille sijalle puhdas suoritus riittäisi. Tällöin kuitenkin helposti katoaa fokus juuri tämän hetken tekemisestä, jolloin virheiden todennäköisyys kasvaa.
Itse pyrin ratsastamaan yksi este tai yksi tehtävä kerrallaan. Turhaan radan ensimmäisellä esteellä mietin, miten minun kuuluikaan ratsastaa sille 13A-esteelle. Radan ensimmäisellä esteellä minun pitää keskittyä siihen, miten ratsastan kyseisen esteen.
5. Keskittyminen tulevaan
Radalla tapahtuu lähes aina virheitä. Kyseessä voi olla vain pienikin virhe, mutta eihän kukaan ole saanut vielä esimerkiksi kouluradasta tulokseksi 100 %. Näihin virheisiin on hyvin helppoa jäädä kiinni, mutta paras vaihtoehto on vain keskittyä tulevaan. Mikäli jää helposti ruoskimaan itseään virheistä, ei sitä kannata radalla tehdä. Suorituksen jälkeen on kyllä hyvää aikaa analysoida virheiden syyt ja seuraukset.
Tärkeintä on kuitenkin löytää ne tavat, jotka toimivat juuri sinulle. Toisella voi olla ongelmana puoliunessa ratsastaminen ja toinen saavuuttaa parhaat tuloksensa samanlaisessa olotilassa. Joka tapauksessa omaa henkistä valmiuttaan kehittämällä voi parantaa tuloksiaan huomattavasti.
”Kilpailuja ei voita paras ratsastaja vaan paras kilpailija.” – Mia Stellberg