Kenttäratsastuskilpailuissa kilpaillaan kolmessa osakokeessa yhden, kahden tai kolmen päivän aikana. Poikkeuksena tästä suuremmissa kansainvälisissä kilpailuissa kouluosuus on voitu jakaa kahdelle päivälle, jolloin kokonaisuudessaan kilpailut kestävät neljä päivää. Tällöinkin yksi ratsukko tekee kuitenkin kilpailusuorituksensa kolmen päivän aikana. Pitkän formaatin kilpailut (CCI1-4*) ovat aina kolmen päivän kilpailuja, lyhyen formaatin kilpailut (CIC1-3* sekä näitä helpommat luokat) voivat kestää myös lyhyemmän aikaa.
Ensimmäinen hevostarkastus
Pitkän formaatin kilpailuissa on aina ennen koko kilpailun alkua hevostarkastus. Käytännössä tämä tarkoittaa hevosen ja sen liikkeiden esittämistä kilpailueläinlääkärille. Hevostarkastuksen avulla voidaan varmistaa, että kilpailuun osallistuu vain hyvinvoivia hevosia.
Lyhyen formaatin kilpailuissa voi olla ensimmäinen hevostarkastus ennen koulukoetta, mutta se ei ole välttämätöntä. Mikäli erillistä hevostarkastusta ei ole (tai vaikka olisikin), hevosten liikkumistapa nähdään koulukokeessa.
Ensimmäinen osakoe
Kenttäratsastuksessa ensimmäinen osakoe on aina kouluratsastuskoe. Käytännössä siis ratsastetaan ennalta määrätty kouluohjelma mahdollisimman tarkasti ja keräten mahdollisimman paljon pisteitä. Eri luokissa käytettyjä kouluohjelmia löytyy sarjan edellisestä osasta.
Toinen osakoe
Toinen osakoe on pitkän formaatin kilpailuissa aina maastoestekoe. Siinä hypätään kiinteitä esteitä nimensä mukaisesti maastossa. Maastoestekoetta voi pitää kenttäratsastuksen suolana: tätä osuutta ei ole muissa ratsastuksen lajeissa. Maastokoe vaatii hevoselta ja ratsastajalta muun muassa kestävyyttä, sillä rata on useita kilometrejä pitkä. Eri tasojen ratojen pituuksia sekä esteiden määriä ja muita tietoja löydät täältä.
Lyhyen formaatin kilpailuissa toinen osakoe voi olla joko rataestekoe tai maastoestekoe. Erityisesti helpommissa luokissa rataestekoe on ennen maastoestekoetta, jotta voidaan varmistua ratsukoiden olevan vaadittavalla tasolla. Mikäli ei selviä rataestetehtävistä, on vastaavalla tasolla oleville maastoestetehtäville eteneminen turvallisuusriski.
Toinen hevostarkastus
Toisen ja kolmannen osakokeen välissä on aina hevostarkastus. Tämä voi siis olla käytännössä joko ensimmäinen ja ainoa hevostarkastus tai sitten toinen hevostarkastus. Tarkoitus on varmistaa hevosen kyky jatkaa viimeiseen osakokeeseen. Erityisesti, jos maastoestekoe on ollut ennen hevostarkastusta, ei sen läpäiseminen ole välttämättä täysin läpihuutojuttu. Rankka maastokoe edellisenä päivänä tuo todella hyvin esille kaikki mahdolliset epäpuhtaudet hevosen liikkeessä ja jos hevonen ei liiku selvästi puhtaasti (ontumatta, tahdittamatta, symmetrisesti), ei se saa jatkaa kolmanteen osakokeeseen.
Kolmas osakoe
Pitkän formaatin kilpailuissa rataestekoe ratsastetaan viimeisenä. Tällöin se toimii testinä siitä, kuinka hyvin hevonen on palautunut edellisen päivän rankasta maastoestekokeesta. Tarkoitus on hypätä rataesterata mahdollisimman vähillä virhepisteillä eli tiputtamatta puomeja ja ilman kieltäytymisiä tai aikavirheitä. Tämä voi olla maastokokeen jälkeen huomattavasti vaikeampaa kuin mitä se olisi täysin palautuneella hevosella!
Lyhyessä formaatissa myös maastoestekoe voi toimia kolmantena osakokeena.
Lue myös Kenttäratsastuksen lyhyt oppimäärä -juttusarjan aikaisemmat osat